maanantai 23. helmikuuta 2015

Ekat kisat kakkosissa ja LUVA !

Kisailtiin sunnuntaina Kirkkonummella ekat kakkosten startit. Odotuksia ei ollut, kauhuskenaarioita senkin edestä. Mitä jos tiputetaan kaikki rimat kun ne on 60 cm (lopulta ei tiputettu yhtään), jaksaako Hugo kun verenluovutuksesta on vain vajaa kaksi viikkoa (jaksoi), muistanko radat (muistin) ja onko halli liian kuuma (vähän).

Lähtökohdat ei ollut mitenkään ideaalit. Olin nukkunut kolme tuntia katkonaisesti edellisenä yönä, aamun olin kisoissa töissä ja jaloissa painoi siinä vaiheessa kun olisi ollut oma vuoro juosta. Jännittikin kamalasti, mutta rauhotuin kun Sonja toi Huken kisapaikalle. Hugoon voi luottaa, se ei porsastele (ainakaan kamalasti) ja yrittää aina parhaansa <3 Kaikki radat oli ihan superhyperkivoja, en voi kehua niitä tarpeeksi :D Tuomarina oli Marja Lahikainen, jonka radalla tehtiin meijän eka melkeen nolla. Silloin mentiin mukavasti vikasta esteestä ohi... Kaikissa radoissa oli vaaran paikkoja ja tekemistä ja mitä tärkeintä, ne olivat turvallisia. Käännökset eivät olleet tiukkoja, kontakteille oli suorat linjat ja missään vaiheessa ei tarvinnut ohjaajankaan pelätä, että koira syöksyy jaloille. Lisää tälläisiä :) Niinun halli Masalassa oli pohjaltaan ihan huippu. Ollaan tehty siellä hyppytekniikkaa, joten tiesin hallin vähän liiankin lämpimäksi. Nyt kisapäivänä ovet kävivät kyllä sen verran usein, että lämpötila onneksi laski. Ainut miinus odottelutilojen ahtaudesta, onneks Hukke ei stressaile tollasia.

Ensimmäisenä ratana oli hyppäri, joka meni mulla ehkä vähän jännittäen ja hätäillen. Ensimminen vitonen tuli kun oletin enkä ohjannut, ja Hugo meni hypystä ohi. Toinen tuli kepeiltä, Hugo pääsi paahtamaan sinne ihan liian kovaa vauhtia ja taittui vasta tokaan väliin. Kovaa se kyllä meni, pienistä sähläilyistä ja uusimisista huolimatta 3.35 m/s.

Eka aksarata oli vähän kinkkisemmän oloinen. Kateltiin että aika paha kulma puomille tulee maxikoirille, mutta onneksi puomia sitten siirrettiinkin ja linja tuli paljon paremmaksi. Tää rata oli ihan täydellinen flow-rata. Luulin, että nelonen tippui kun kuulin kolahduksen, mutta se oli vain heilahtanut. Päällejuoksu ennen puomia olevalle hypylle oli tosi hyvä, puomin kontakti melko hidas, mutta pääasia, että Hugo sen otti. Puomin jälkeisellä hypyllä valui aika pitkälle, mutta sai taitettua itsensä putkeen. yritin radalla käskyttää mahdollisimman vähän ja antaa hyppyjen mielummin mennä vaikka vähän pitkiksi, koska niin usein käskyt ovat tulleet rimojen päällä ja silloin rimat lentelevät. Ennen A:ta Hugo meinas vetää hypystä ohi, jotenkin sain kuitenkin sen kiepautettua siitä yli. Lopussa kokeilin takaaleikkausta, joka onnistui hyvin. Vasta maalissa kun kuulin "HYVÄ KREETA!!" karjaisun tajusin, että eihän se rima välttämättä tullutkaan alas, ja pian kuuluttaja kuulutti meidän tehneen nollan.

En olisi ikinä uskonut, että tehdään ekoissa kakkosten kisoissa heti nolla. Vauhti riitti neljännelle sijalle ja LUVAan. Hugo on niin paras aksakoira, sen kanssa on ihanaa tehdä <3







    Viimeisen radan tutustumisessa mä jo tiesin olevani ongelmissa. Siellä oli kohta, jossa piti takaaleikata hypylle ja sitten tiukasti ottaa koira haltuun, jotta se menisi oikeaan putken päähän. No, ei se sitten mennyt :D Mutta takaaleikkaus toimi tälläkin radalla hyvin ja tehtiin hienot kontaktit ja kepit :) Tuli myös todettua, että Hugo kestää hyvin valssit keppien päätyyn.

Illan treeneihin otin vain Huiman. Siellä sitten kaikki menikin surkeasti :D Vähän yöunet alkoivat painaa ja sijaistava kouluttaja ei saanut välitettyä millään minulle tietoa siitä, miten saan koiran tulemaan takaakierto persjättö kohdan. Se, että mulle hoetaan, etten ota koiraa kunnolla haltuun ei oikein auta, enköhän mä sen itekin tiedä. Lopulta turhauduin niin paljon, että aloin itkemään. Totesin, että heitän Huiman johonkin putkeen ja sitten lopetetaan. Mentiin pitkälle lenkille, mä vollotin ja sitten vollotin vähän lisää Sonjalle autossa. Onneks on ihania ihmisiä joille pillittää, kun kaikki menee päin mäntyä. Säälittää näin jälkikäteen Huima, kun parhaansa se varmaan yritti :(                                                                                                                                                                    

maanantai 16. helmikuuta 2015

Huiman agilitytreenit ja Hugon tokotreenit

Sunnuntaina illalla meillä oli labbiskerhon aksatreenit Agility Akatemialla. Hugo vielä lomaili verenluovutuksen takia, Iines ja Sonja oli tuuraamassa. Jessi oli kouluttamassa ja opin taas ihan kamalasti. Tehtiin kahta lyhyttä pätkää. Ekalla oli vaan kolme estettä. Kakkosen jälkeen oli tiukka käännös, joka ekalla valui auttamattoman pitkäks. Jessikin huomautti, että mun pitää muistaa se, että Huiman laukka on vähän eri kun Hugon. Kolmoselle tuli sit päällejuoksu, joka meni kans ekalla ihan pieleen kun olin varmaan kolmen metrin päässä esteessä. Kyllä Huima siitä yli tuli, mutta jatkoa ajatellen se olisi kyllä ollut putkessa eikä A:lla, johon kuului mennä.. :D

Väittelyä siitä, kuuluuko Huiman odottaa vai ei :D

Seuraava pätkä koostui renkaasta, pussista, kolmesta hypystä ja putkesta.  

Yllä video onnistuneesta suorituksesta. Sitten niihin pieleenmenneisiin yrityksiin:D Ensinnäkin mun oli tosi vaikee ehtiä valssaamaan tonne pussin jälkeisen hypyn taakse. Kokeilin eka persjättöä, mutta Huima ei sillon lukenut hyppyä ja tuli ohi. Sitten Huimalle iski joku pussipelko, ja piti pari kertaa hinkata sitä, Kun selvittiin neljästä ekasta esteestä, unohdin ottaa koiran haltuun ja sehän paineli putkeen. En oo tottunut, että Huimankin kanssa pitää olla tollasissa jutuissa tarkkana, kun ei se ennen irronnut mihinkään. Lopulta saatiin toi onnistunut suoritus tehtyä itseasiassa pariinkin otteeseen, ja oon ihan superhypertyytyväinen tohon, miten Huima meni putkeen, ennen tollanen vastakädellä ohjaaminen ei olis tullut kysymykseenkään :)

Kävin toiselle puolella tekemässä vähän kontaktiasentoa, pysyi ihan tosihyvin siinä, ehkä kerran varasti. Tein myös vähän päällejuoksuja, lopulta saatiin niissäkin onnistumisia :) Kokeilin myös Iinestä ja se oli niin erilainen kun Hukke :D Hukke on sellanen katujyrä ja Iines taas niin.... kevyt :D Täytyy kyllä sanoa, että kamala ikävä aksaamaan Huken kanssa!! Se on niin helppoa, kun se on niin kiltti ja osaa (tietenkin) ihan erilailla kun Huima ja tekee niin täysillä ja on maailman paras pieni aksalabradori <3 Se pääsee torstaina treenaamaan Marjon kanssa Niinulle, kun Marjo tarvi lainakoiraa, ja sunnuntaina mennäänkin sitten samaiseen paikkaan korkkaamaan kakkoset, iik!

Tänään oli Hugon TOKO-treenit. Joissain asioissa koettiin edistymistä ja joissan sit taas takapakkia. Onneks oon jo oppinut nauramaan noille Huken aivopieruille... Aluks otettiin peruutuksia, ja oikeelle ja vasemmalle seuruuta. Peruutus oli ok, vasen hyvä, oikee taas ei niinkään. Oikeestaan ihan karsee :D Mut onneks noita on aikaa hioa. Tässä välissä menin hinkkaamaan Huken kanssa perusasentoa (jossa edistystä!) ja tein muutamat jäävät. Maahanmeno oli hieno, pysähtymisessä hipsutti mun perässä ja piti sanoa pahasti. Toka toisto sit ok. Seuraavaks mentiin kouluttajan kanssa hinkkaamaan seuruuta. Huken ongelmana on tällä hetkellä, et se ei ihan selkeesti tiedä, että saako lähteä seuraamaan. Lähtee tosi empien liikkeelle. Pitää kannustaa kamalasti, ja vasta reilun 10 metrin jälkeen löytää oikeen paikan. Sen jälkeen seuras tosi hyvällä paikalla ja piti kontaktin.

Sit tehtiin ryhmässä paikkaistuminen ja siitä vuorotellen maahanmenot, Tai muut teki. Hugo pysy parin ekan koiran käskyn ajan hyvin istumassa, kunnes sit valahti maahan. Käskin istumaan, josta sit valahti uudelleen makaamaan... Seuraavat aivopierut koettiin, kun tehtiin kouluttajan kaa liikkeestä seis. Eka stoppi oli ihan ok, tuli pari aselta perässä. Seuraavalla pysähty ja sit tippu istumaan. Ja sitten seuraavalla teki tosi hyvän stopin, mutta päätti sitten valahtaa maahan. En tajuu mistä se on nyt keksinyt tollasia, koska kyllä se on jäävät osannu.. Ei ne ehkä aina kamalan nopeita oo ollu, mut jos se on pysähtyny niin ei se oo siitä kyllä enää mitään lähteny pelleilemään. 

Edistystä koettiin sit myös kapulan pidossa! Hukke otti eka jonkun toisen päällystetyn kapulan suuhunsa ja sen jälkeen tarjosin meijän omaa puista ja se otti sen !! ja se piti sitä! ja se kanto sitä! Ihan superhyvä, oon niin onnellinen :D Vähän ehk mälväs, mut pääasia nyt ettei sylje sitä suoraa suustaan. Kyl siit vielä hyvä tulee. Ehkä. Joskus. :D

lauantai 14. helmikuuta 2015

Verenluovutus, Lohjalla seikkailu, tokoa ja aksaa

Torstaina ajeltiin aamusta Viikkiin Hugon kanssa verenluovutukseen. Hugo oli tosi rauhassa, ei häslänny yhtään. Käytiin vaa'alla, joka näytti 31,2 kg. Hukelta otettiin etutassusta verinäyte, joka tutkittiin ja sit eläinlääkäri suoritti vielä perusteellisen tarkastuksen. Kaikki oli ok ja viitearvojen rajoissa. Sitten alko mielenkiintonen osuus, kun Hugo piti nostaa tutkimuspöydälle. Sehän inhoaa nostamista ja siinä vaiheessa kun se piti vielä kääntää kyljelleen, se pani niin paljon vastaan, että oikeesti sai kyllä käyttää kaikki voimansa sen voittamiseen :D Aikasen nopsaan se kuitenkin siihen rauhottu, ja karvat anto ajella nätisti. Kummat äänet ei pelottanut yhtään. Suonen löytäminen oli vähän hankalaa, Hugolla on niin paljon ylimäärästä nahkaa. Verenluovutuksen jälkeen Hukke sai aamuruoan, jonka se ahmi kamalaa kyytiä, kuulemma teki uuden ennätyksen :D Saatiin vielä kotiin viemisiks vetolelu ja 4 kg ruokaa sekä verenluovutuslätkä, jonka voi kiinnittää pantaan.

Nyt otetaan Hugon kanssa viikon verran rauhallisemmin ja Huima onkin päässyt olemaan oikea superharastushurtta! Perjantaina ajeltiin Lohjalle, kun Tomin piti ajella taas vaihteeks inssi. Otin Huiman mukaan. Käytiin ensin lenkkeilemässä rannassa ja keskustassa. Huiman kanssa on kamalan kiva kävellä, kun se ei vedä ja ihmisten kohalla tulee yleensä automaattisesti sivulle seuraamaan.


                                         



Huima melkeen 1 v :) Pakko olla supertyytyväinen tähän kuvaan, jätin meinaa Huiman tohon käskyn alle seisomaan ja menin ite ottamaan kuvaa! Ja toi häntä <3 ei oo enää mikään rotan häntä :)





Lenkin jälkeen mentiin tokoilemaan siihen rantaan tyhjälle kentälle. Tehtiin perusasentoja, tietää kyllä nykyään jo oikean paikan ihan selvästi, nyt pitää alkaa treenata ilman namia. Tehtiin myös pari superlyhyttä seuraamista imuttamalla, välillä palkkasin perusasentoon ja välillä suoraa liikkeestä. Luotan siihen, että sitten kun Huima löytää oikeen paikan seuraamiselle ja oppii mitä seuraa käsky tarkottaa, se alkaa myös ottaa katsekontaktia helpolla, se on niin kontaktinhalunen.

Tein myös minuutin paikkiksen, olin ehkä n 15 metrin päässä ja kävin palkkaamassa pariin kertaan. Pysyi tosi hyvin ja laski päänkin maahan. Välillä heilutteli vähän häntää :D Joku mummo tais vähän pelästyä hurjaa Huimaa, kulki puudelinsa kanssa ohi just kun revittiin lelua ja Huima päästi tappoääniä ja repi hulluna. :D Tehtiin vielä pari eteentuloa tosi lyhyellä matkalla ja lopetettiin siihen :) Käytiin vielä toinen lenkki ja mentiin odottelemaan Tomia.

Illalla Huke pääsi yksin pidemmälle lenkille. Ulkona satoi ja laitoin Hugolle Huiman sadetakin, kun aattelin, että se pysyis paremmin päällä, Huken oma kun valuu kamalasti. Hugo ei ollut niin innoissaan siitä :D

 



Huomas kyllä, että ollaan otettu rauhallisemmin, oli meinaa Hukella vähän energiaa :D Ekan kilsan se veti ku höyryveturi, kunnes muisti miten hihnassa kuuluu käyttäytyä...


Tänään käytiin Huimelin kanssa aksaamassa. Olin suunnitellut treenaavani takaaleikkauksia, mutta en jaksanut alkaa rakentaa rataa, joten tehtiin sitä mikä oli hallilla valmiina. Aluksi treenattiin pelkkää rengasta, kun ei olla sitä aikoihin tehny. Ensin niin, että olin toisella puolella ottamassa vastaan ja sitten pari kertaa lähettiin yhtä aikaa namialustalle. Huimahan päätti sitten tottakai järjestää vähän vauhtia ja vaarallisia tilanteita ja loikkasi keinun laskeutuvalle osalle ja säikähti, kun se pamahti maahan... Tehtiin sitten keinuakin pari kertaa, ettei jää mitään pelkoa.  



    Sitten itse rataan. Mulla oli aluks nelosen takana namialusta, mutta sillon Huima livahti suoraan alustalle hyppäämättä nelosta. Niinpä päädyin heittämään sille palkan nelosen taakse. Mä vältän aina palkan heittämistä, koska en osaa heittää:D Se osuu aina rimaan tai siivekkeeseen tai ei lennä esteen yli tms... Nyt onnistuin yllättävän hyvin ja tehtiin kolme toistoo tolleen ja Huima haki hypyn hyvin. Sen voi nykyään myös lähettää tosi kaukaa putkiin:) Siirsin palkan vitosen taakse ja haki taas tosi hyvin sinne. Piirroksessa ei näy, mutta vitoshyppy syötti suoraa puomille. Huima lähti tosi hyvin vetoon mukaan ja ohitti puomin, mutta kerran se livahti mun edestä kasi hypylle. Päätin sit kattoa, että meniskö toi kasi seiska putki suora, niin että mä vaan lähetän ja annan hakea putken itse. Ja menihän se!! Huiman estehakusuus on kasvanut ihan kamalasti viime aikoina. 

Loppu oli superhieno, jäin kutosen taakse valssaamaan ja Huima kääntyi putkesta tosi hyvin. Loppusuora meni tosi hyvin, ei katellu yhtään mua vaan keskittyi edessä oleviin esteisiin :) Hieno pienimies. Jäähdyttelylenkillä pellolla meijän kanssa samaan aikaan oli pari muuta koiraa, tosin toisella puolella peltoa. Tein siinä lyhyen häiriöpaikkiksen. Vähän Huima katteli niitä koiria, kun ne haukku, mutta ei meinannut lähteä mihinkään :)


                                                                                                                                                                


keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Nome-treenit ja agilityä

Alotettiin tiistai samoin kuin joka viikko, eli nome/taipparitreeneillä Sinin ja tyttöjen kanssa. Tällä kertaa saatiin ulkopuolista apua Mintun suunnalta, ja yritettiin ratkoa Huiman palautusongelmaa, se kun tykkää napata damin suuhunsa ja lähteä juoksentelemaan mihin sattuu, ainakin kaikkialle muualle kun mun luo. Lopulta saatiin pari palautusta mun läheisyyteen, kun otin Siniltä lelun lainaan ja palkkasin Huimaa sillä. Ilmeisesti uusi lelu sai sen innostumaan, mutta mulla ei kyllä ihan ole varaa ostaa uutta lelua joka treeneihin :D Huke sai ootella autossa, sillä kun ei damien kanssa ole mitään ongelmaa. Palautukset nyt vois tietty tulla paremmin käteen, mutta en jaksa nipottaa niistä kun taippareissa on kuitenkin riistaa ja ne se palauttaa aina käteen.

Ihanan ilman kunniaks ajettiin sieltä hallille, ajatuksena ihan vaan lenkkeillä pellolla, mutta kun luppoaikaa kerran oli niin en voinut vastutaa ja kävin vähän treenailemassa poikien kanssa. Hugon kanssa tein eka puomia. Jätin sille palkan alastulolle sillä idealla, että se ei himmailis ollenkaan ja jättäydyin ite vielä jälkeen. Tällä hetkellä Huken stoppi toimii sillon, kun oon ite sen edellä. Ykkösissä tällä tyylillä on vielä pärjännyt, mutta nyt radat vaikeutunee. Tehtiin kanssa hyppy hyppy putki A kepit yhdistelmää, jossa kepit oli suht vaikeessa kulmassa. Pari kertaa Hugo haki vieressä olevaa keinua kunnes sain ohjauksen toimimaan ja pujotteli sit tosi hyvin :) Rimat oli 65cm ja hyppäs tosi hyvin, vaikka ollaan menty tosi vähän noin korkeilla ja tullaan jatkossakin menemää, haluun säästellä koiraa.




Huken jälkeen Huima pääs hommiin. Sen kanssa keskityttiin irtoomiseen. Jätin kolmen hypyn taakse targetin ja palkan. Tehtiin pari kertaa vaan kahen hypyn takaa ja lähti tosi hyvin ja lujaa palkalle ja ei yhtään vilkuillut. Kolmen hypyn takaa teki kans hyviä toistoja, kerran tais possuilla ja vetää vikasta hypystä ohi kun targetti oli liian kaukana. Tein kans putki hyppy putki hyppy hyppy hyppy hyppy treenin, jossa parille ekalle hypylle oli tiukemmat käännökset ja sit posotettiin taas loppusuora täysillä. Mulla oli tässäkin palkka loppusuoran päässä ja oon niin tyytyväinen siihen, miten hyvin Huima jakso tehä sen alun eikä yhtään yrittänyt varastaa palkalle. Alotettiin myös keppeihin ja verkkoihin tutustuminen ihan parilla toistolla. Lähinnä yritin saada sitä oivaltamaan, että ideana ei oo hypätä verkon yli... Neljä keppiä joissa verkot ja pari kolme onnistunutta toistoa molemmilta puolilta ja se oli siinä :)

Illalla oli vielä ohjatut aksatreenit. Ykä oli tehnyt tosi kivan radan, en mee vannomaan, että se olis kuvaassa ihan oikein, mutta jotain tän suuntasta :

Mulla oli radankävelyssä jotenkin tosi hömelö olo, tuntu, että mitään ei mennyt päähän. Alku meni Hugon kanssa tosi hyvin, mutta kutosella olin sitten persjätön kanssa auttamattomasti myöhässä ja pakka vähän levis käsiin ja Huke kävi nenä putkessa. Tokalla yrityksellä sitten ohjaajakin oli kartalla. Oon ihan supertyytyväinen kolmentoista valssiin, sain tehtyy sen ajoissa ja ehin hyvin pois koiran alta. Ne on kivoja hetkiä, kun tuntee oikeesti, että jes nyt ohjaus onnistu. 17:sta olin suunnitellut persjättöä, mutta eihän siihen millään ehtinyt, yritin siinä hädässä tehdä takaaleikkauksen, joka ei kyllä ihan onnistunut :D Tehtin uudestaa 11 loppuun kaks kertaa, ja molemmilla kerroilla takaaleikkaus onnistu ihan superhyvin, oon niin tyytyväinen, koska se on ollu mulle aina tosi vaikea rytmitettävä ja nyt on lähtenyt sujumaan.

Huima teki pätkiä 1-4, 6-8 ja sieltä vielä 18 ja 17 ja lopuks 11-19. Lähdössä pysyi tosi hyvin ja lähti kolmoselle takaakiertoon, mutta kiersi koko esteen. Meillä on ollu tää ennenkin ongelmana, jotenkin tuntuu että se ei tykkää hypätä mua kohti. Seuraavalla kerralla sanoin tosi pahasti "Huima TÄHÄN" niin se tuli ja saatiin nelonenkin suoritettua puhtaasti, rima tais tosin tulla alas, kun se jotenkin laskeutu sen päälle. 6-7-8-18-17 meni ihan superhyvin, Hui tuli tosi hyvin ohjaukseen mukaan 17 tultaessa. Loppu menikin sitten hyvin aina tokavikalle esteelle :D Huiman kanssa en halunnut takaaleikata, kun se vaatii vielä niin paljon vahvistamista, ja meillä ei ole paljon treeniaikaa per koira. Persjättö aiheutti ekalla kerralla sen, että Huima meni ohi esteestä 18. Tokalla kerralla sain tyrkättyä sen sinne, ja vikan esteen haki tosi hyvin. Myös Huiman kanssa oon tosi tyytyväinen tohon valssiin tonne 13:sta.

Tänään pojilla oli löhöilypäivä, käytiin pellolla Freddyn kanssa, Hukke lähinnä kaiveli kuoppia ja Huima ja Freddy paini. Välillä Hugokin innostui juoksemaan Huimelin kanssa, Freddy ei ihan tajunnut poikien raivoleikkejä :D  Huomenna onkin Hugon ensimmäinen verenluovutus.




maanantai 9. helmikuuta 2015

LÄGIn supermöllit ja Huiman treenit.

Mun piti viettää koiravapaa viikonloppu Virossa, mutta pienen passinvanhenemisepisodin takia ei sitten lähettykään. Suunnattiin Lotan ja Freddyn ja Huimelin kanssa Lohjalle supermölleihin. Katottiin, että ennakkoilmoja ei kamalasti ole niin oltiin paikalla jo 12 aikoihin. Sinne olikin sitten ilmestynyt aikasen paljon kisaavia ja möllejä ja supermöllien ollessa vikana vuorossa me päästiin radalle vasta kolmen jälkeen. Käytiin vähän tutustumassa Lohjaan ja lenkitettiin poikia.

Radan rakennusta katottaessa alkoi kyllä pieni paniikki, kun tuomari oli kehittänyt supermölleille melkoisen haastavan ja pitkän radan (19 estettä). Joku siitä huomautti, ja rataa sitten vähän lyhennettiin ja helpotettiin. Lopullinen rata oli sitten 17 estettä, rimat Huimalla 15 cm ja ihanneaika 60 sekuntia. Melko simppelihän se loppujenlopuksi oli, yhtä putken jälkeistä kohtaa pohdin, että kokeilenko takaaleikkausta vai yritänkö ehtiä hypyn taakse vastaanottamaan. Takaaleikkaukset ei oo meillä vielä kamalan vahvoja, joten päätin yrittää ehtiä hypyn taakse. Eihän se sitten käytännössä ihan toiminut, mutta nollarata tehtiin siltikin aikaan 26 sekuntia. Huima pysyi hyvin lähdössä ja haki hyvin hyppyjä ja irtosi lopussa hyvin. Mun jalat ei enää kulkenut kamalan hyvin kaiken odottelun ja agilityohjaajien kuntohaasteen jälkeen, mutta Huima pelasti tosi paljon. Toinen rata ois varmaan näin jälkikäteen ajateltuna pitäny jättää väliin, mutta halusin kokeilla takaaleikkausta radalla. Vähän sekoiluahan se toinen rata oli, mutta hauskaa meillä taas oli ja sen verran vauhdikkaasti edettiin, että oltiin sijalla 2/17 :)




Kisojen jälkeen mentiin hetkeks syömään ja rentoutumaan, ja sitten suunnattiinkin jo Agility Akatemialle treeneihin. Huima oli ihan superhyvä, tehtiin heti alussa takaaleikkausta putkelle. Olin ihan varma, että siitä ei tuu mitään, mutta jotenkin vaistomaisesti otin vastakäden siihen avuksi ja tää toimi Huimalle tosi hyvin ja se haki putken joka kerta. Treenattiin lisäks irtoomista vähän sivussa olevalle esteelle ja käännöksiä. Oon vasta nyt ihan viimeaikoina tajunnut, miten hyvin Huima kääntyy! Se on kuitenkin tosi pitkäkroppanen ja korkea, ja joka kerta kun ohjaan selkeesti se kääntyy ihan loistavasti siivekkeitä hipoen. Hieno pieni <3


perjantai 6. helmikuuta 2015

Tavoitteet vuodelle 2015

HUGO
-Agilityssä kolmosiin
 -Toko TK1
 -BH
 -Näyttelyistä toinen sert.
 -Taipparit läpi
 -MEJÄ koevalmiiksi


  HUIMA
 -Agilityssä kisavalmiiksi, mahdollisesti muutama startti
 -Tokossa ALO1
 -Vedolle opettelu
 -Näyttelystä H toukokuussa, kun on yli 15 kuukautta
. -Luustokuvat ja silmien tarkistus (Huhtikuulle varattu)
 -Taipparivalmiiksi, mahdollisesti syksyllä kokeeseen katsomaan, miten sujuu.

KREETA
-Opiskelupaikka
-Agilityssä kehittyminen ohjaajana
-Parempaan kuntoon fyysisesti